Hengitystä voi hoitaa osteopaattisesti

Alapuolella tiivistelmä Aleksi Krasilan ja Heikki Pirhosen (Hieros) tekemästä opinnäytetyöhön liittyvästä tutkimuksesta:

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata osteopaattisen hoidon vaikutus pleuran liikkuvuuteen eli liikkeen määrään ja suuntaan. Tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa hengityksen osteopaattisesta
hoidosta sekä kehittää ultraäänimittaus-tutkimusmenetelmän käyttöä osteopaattisen hoidon todentamisessa.

Opinnäytetyö oli pilottitutkimus osteopaattisen hoidon vaikutuksesta pleuran liikkuvuuteen 20–35-vuotiailla naisilla. Pleuran liikkuvuutta tutkittiin lääkärin tekemällä ultraäänimittauksella, jossa selvitettiin pleuran liikkeen määrä ja suunta. Ultraäänimittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen osteopaattisen hoidon. Työssä tarkastellaan osteopaattisessa tutkimuksessa löydettyjen somaattisten dysfunktioiden ja pleuran liikkuvuuden yhteyttä.

Tutkittavina oli seitsemän 20–35 -vuotiasta naishenkilöä. Tutkimushenkilöt valikoitiin harkinnanvaraisen
otannan avulla, John Martin Littlejohnin posteriorista ryhtityyppiä mukaillen. Hypoteesina oli, että posturaaliset tekijät vaikuttavat pleuran vapaaseen liikkuvuuteen.

Tutkimukseen sisältyi alkuhaastattelu, ultraäänimittaus sekä osteopaattinen tutkiminen ja hoito. Tutkiminen ja hoito tehtiin aina samassa järjestyksessä, jonka jälkeen ultraäänimittaus
toistettiin. Pleuran liikkuvuutta mitattiin toisen ja kolmannen sekä viidennen ja kuudennen kylkiluiden väleistä. Mittauksia tehtiin edestä ja takaa, vasemmalta ja oikealta puolelta, yhteensä kahdeksasta kohdasta. Mittaustuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla Wilcoxonin T-testiä käyttäen. Tämä analysointi metodi valittiin pienen otannan takia.

Osteopaattinen hoito vaikutti mittaustuloksiin ja sillä oli lisäävä vaikutus pleuran liikkuvuuteen tutkimushenkilöillä. Pleuran liikkeen suunnassa tapahtui muutoksia ja liikkeen määrä kasvoi, etenkin niissä mittauspisteissä, joissa liike oli vähäistä alkumittauksissa.

Tilastollisesti merkittäviä muutoksia tapahtui neljässä mittauspisteessä ja suuntaa antavia muutoksia
tapahtui neljässä mittauspisteessä.

Opinnäytetyö on luettavissa:

http://theseus.fi/handle/10024/91983