Olkapään kivut

Olkapään kivut ovat yleisiä työikäisten vaivoja. Yleisin olkapään kipua aiheuttava rakenne on kiertäjäkalvosin,  joka koostuu neljästä olkaniveltä tukevasta ja liikuttavasta lihaksesta sekä niiden jänteistä. Kiertäjäkalvosimen repeymiä on tähän asti hoidettu ensisijaisesti leikkaushoidolla. Tammikuussa 2014 julkaistusta tutkimuksesta ”Treatment of non-traumatic rotator cuff tears” käy ilmi, ettei leikkaushoidon ja fysioterapian vaikuttavuuden välillä tässä tapauksessa ole juurikaan eroa. Tutkimusryhmässä mukana ollut ortopedi Juha Kukkonen toteaakin Helsingin Sanomissa 21.1.2014 julkaistussa uutisessa, että fysioterapialla voidaan saavuttaa nopeampi paraneminen kuin leikkauksella.

 Ongelmalliseksi olkanivelen tekee sen liikkuvuus. Se on liikkuvin nivel ihmisessä. Siihen kohdistuu paljon rasitusta, varsinkin kun käsiä käytetään hartiatason yläpuolella. Nuorilla olkapään ongelmat johtuvat yleensä olkanivelen instabiliteetista, kun taas keski-ikäiset kärsivät usein ns jäätyneestä olkapäästä eli adhensiivisesta kapsuliitista. Repeymävammat ovat yleisempiä urheilijoilla, kuten keihäänheittäjillä, sekä iäkkäillä, joilla lihasvoima ja reaktionopeus ovat heikentyneet. Nämä ovat kuitenkin vain tilastojen mukaisia päätelmiä — iästä ei voi päätellä olkapääkipujen syytä.

Kipujen taustalla voi olla lihas-, hermo-, nivel-, kapseli-, ligamentti- tai jänneperäinen syy. Ongelmat voivat olla rasitus- tai vammaperäisiä tai johtua olkanivelen instabiliteetista. Kyseessä voi olla esimerkiksi tendiniitti tai tendinoosi eli jänteen tulehdus tai rappeuma, bursiitti eli limapussin tulehdus, impingement eli pinne-oireyhtymä tai artroosi eli nivelrikko. Kivun sijainti ei aina kerro vaurion paikasta tai laajuudesta. Olkapään kipu voi johtua myös esimerkiksi C4-7 hermojuuriärsytyksestä tai kaularangan viidennen nikaman (C5) fasettinivelen problematiikasta. Kivun syynä voi kuitenkin olla myös yksinkertaisesti liian kireät olkanivelen ulkokiertäjät, jotka ohjaavat olkaniveltä liikkeissä väärään asentoon.

Ensimmäisenä ei siis kannata miettiä mahdollisimman pelottavalta kuullostavaa syytä olkapään kivulle — mahdollisia syitä kivulle on monia.

On arvioitu, että lapaluun toimintahäiriöt ja virheelliset asennot aiheuttavat valtaosan olkapään kiputiloista, joihin ei liity traumataustaa. Toimintahäiriöt aiheuttavat myös niska-hartiaseudun kipuja sekä päänsärkyjä. Miettiessä nykyistä työkulttuuria ja työasentoja, ei tuo luku oikeastaan kuullosta yhtään mahdottomalta. Kun kehon luonnollinen asento muuttuu, muuttuu myös sen toiminta. Lihaksisto ja nivelet sekä muut tukikudokset kuormittuvat virheellisesti. Osa aktiivisiksi tarkoitetuista lihaksista ”unohtaa” kuinka toimia ja osa ottaa liikaa töitä vastaan. Kun keho ei toimi oikein, puhutaan toimintahäiriöstä.

Asiakkaan saapuessa fysioterapiaan, pyritään alkuhaastattelussa selvittämään ongelman syntymekanismi. Tämä antaa paljon vihjettä, mistä vaiva saattaisi johtua. Haastattelun lisäksi tutkitaan ryhtiä ylävartaloon keskittyen sekä selvitetään erilaisin testein ja palpoiden, mikä rakenne olkapäässä on yliaktiivinen, passiivinen, vaurioitunut tai ärtynyt. Testeillä saadaan esille myös mahdolliset virheelliset liikemallit hartiarenkaan osalta. Kuntoutuksen ja hoidon sisältö riippuu siitä, onko ongelma hermoissa, lihaksissa vai muissa kudoksissa.

Suurella osalla ihmisistä hartiarenkaan asento on jossain määrin virheellinen. Osa lihaksista ei aktivoidu ja osa lihaksista taas on yliaktiivisena. Ensimmäinen askel kohti toimivaa hartiarengasta onkin asennon korjaus, eli kireiden lihasten rentouttaminen sekä passiivisten tukilihasten herättely eloon. Vastoin ns punttikulttuuria ovat aktivoivat liikkeet aluksi todella kevyitä, ehkä hieman turhauttaviakin, ilman välineitä toteutettavia liikkeitä.

Kuntoutuksen eteneminen, kuten aikaisemmin kirjoitin, riippuu vaivan syystä sekä sen hetkisestä tilanteesta. Ärtynyttä ja tulehtunutta olkaniveltä ei käsitellä eikä sillä tehdä rasittavia liikkeitä, vaan tehdään enemmänkin rentouttavia ja tilannetta rauhoittavia harjoitteita. Olkapään ollessa rauhallisessa vaiheessa, alkaa varsinainen kuntoutus. Käytännössä kuntoutukseen kuuluu aina lihasten vahvistamista ja rentouttamista sekä ongelmallisten kudosten käsittelyä mobilisaation, pehmytkudoskäsittelyn sekä passiivisten venytysten keinoin. Tukihoitona voidaan käyttää esimerkiksi TENS:iä kivunlievitykseen sekä lihasten aktivointiin ja rentouttamiseen.

Fysioterapeuttinen kuntoutus on tutkitusti tehokasta erilaisien olkapäävaivojen hoidossa. Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuskatsauksessa ”Physiotherapy interventions for shoulder pain” on muun muassa fysioterapeuttinen harjoittelu sekä mobilisaatiohoito todettu tehokkaiksi kiertäjäkalvosimen ongelmien kuntoutuksessa.

Sanni Pekkarinen, fysioterapeutti