Päänsäryt ovat tavallinen syy hakeutua osteopaatin vastaanotolle. Päänsärkytyyppejä tunnetaan yli sata erilaista, ja niiden taustalla voi olla moninaisia syitä kiusallisista hengenvaarallisiin. Jännityspäänsärky ja migreeni ovat yleisimmät päänsärkytyypit ja kattavat valtaosan päänsäryistä. Muita varsinaisia päänsärkysairauksia ovat esimerkiksi ponnistuspäänsärky tai sarjoittainen päänsärky. Päänsärkyoireet voivat johtua myös muusta sairaudesta tai toimintahäiriöstä. Tällaisia ovat muun muassa kaularangan häiriöiden, aivoikasvainten tai silmien, korvien ja onteloiden sairaustilojen aiheuttamat päänsäryt. Päänsärky voi olla myös seurausta erilaisten aineiden, kuten kofeiinin, alkoholin tai särkylääkkeiden käytöstä. Myös alhainen verensokeri, nestehukka, tai happivaje voivat aiheuttaa päänsärkyä. Sama ihminen voi kärsiä yhtä aikaa eri päänsärkytyypeistä tai vaihtelevasti eri tyyppisistä päänsäryistä. Osteopaatit on koulutettu tunnistamaan tilanteet, joissa asiakas on syytä ohjata lääkärin vastaanotolle. Osteopaattisella hoidolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet jännityspäänsäryn, migreenin ja niskasta johtuva päänsäryn oireistoon.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärylle on tunnusomaista tasainen kipu tai puristava tunne pään, ohimoiden tai otsan molemmin puolin. Muita oireita saattavat olla huimaus, väsymys ja käsien puutuminen öisin. Liikunta ei pahenna oireita, vaan saattaa ennemminkin helpottaa niitä. Jännityspäänsäryn taustalla saattaa olla stressiä, yksipuolista kuormitusta tai ryhtiongelmia.
Päänsärky ja niska
Niskasta johtuva päänsärky on seurausta kaulanrangan toimintahäiriöistä tai virheasennoista, jotka voivat olla kuormituksen tai ryhtiongelmien aiheuttamaa. Niskan liikkeet lisäävät yleensä kipua. Päänsärkyyn saattaa liittyä puutumisen tunnetta käsissä ja hartioissa sekä niskan jäykkyyttä.
Migreeni
Migreeni on kohtauksellinen neurologinen sairaus. Migreenin syntymekanismi on monimutkainen ja osittain selittämätön. Migreenille on tyypillistä, että särky on sykkivää ja toispuoleista. Kipu on kohtalaista tai kovaa ja estää normaaleja toimintoja. Fyysinen aktiivisuus pahentaa oireita. Kipuun liittyy usein autonomisen hermoston oireita, kuten pahonvointia, oksentamista, suoliston toiminnan lamaantumista, hikoilua, palelua, verenpaineen ja pulssin muutoksia. Migreeniin liittyy yleensä myös valo-, haju- tai kuuloherkkyys. Migreenikohtauksen laukasevat tekijät ovat yksilöllisiä. Stressi, kirkas valo, hajut, sään vaihtelut, alkoholi, nälkä, hormonaaliset tekijät tai raskas liikunta voivat aiheuttaa kohtauksen. Migreenikipu voi alkaa myös lihaskipuna niskasta tai toiselta puolelta päätä. Tällöin niskan lihaskipu ei ole migreenin aiheuttaja vaan osa migreenikohtausta.
Päänsärky ja osteopatia
Päänsärkypotilaan osteopaattinen hoito on yksilöllistä ja asiakkaan tarpeet huomioivaa. Hoidossa huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne ja hoito muotoutuu oirekuvan ja kehossa havaittujen toimintahäiriöiden mukaan. Joskus jonkin muun kehonosan, kuten lantion toiminnan häiriintyminen saattaa aiheuttaa niskaan kompensatorista kuormaa ja edelleen päänsärkyä vaikkapa niskan jännitysten seurauksena. Tavallisimmin päänsärkypotilaalta tutkitaan ja hoidetaan niska-hartiaseudun ja kalloon kiinnittyvien lihasten kireydet sekä ajoittain puremalihakset. Rangan alueelta yleisemmin hoidettavia alueita ovat sekä kaularanka, rintarangan yläosa, ylimmät kylkiluut sillä nämä alueet ovat keskeisiä pään ja niskan alueen autonomiselle hermotukselle. Autonominen hermosto vaikuttaa muun muassa pään, kaulan ja kallonpohjan lihaksiston tonukseen sekä säätelee pään alueen verenkiertoa sekä hermottaa tuntoherkkiä aivokalvoja. Myös yleinen rentouden edistäminen, hermoston rauhoittaminen sekä kehoa kuormittavien lihaskireyksien lievittäminen helpottaa päänsärkypotilasta.
